Pyhän  ANNAN KIRKKO
                               

Kumlingen vierailuun kuulu kirkon näkeminen. Kirkon ovet ovat avoinna 2010:  28/6-15/8 ma-la klo. 13:00-18:00 joten siitä vain sisään ihastelemaan kauniita seinämaalauksia. Oven sisäpuolella, asehuoneessa, on esitteitä jotka kertovat kirkon historiasta. Myös hyvin hoidettu ja kaunis hautausmaa kannattaa katsastaa. Kirkolle on matkaa Majatalosta n. 2 km.
 

Kumlingen kirkko mainitaan ensimmäisen kerran 1484 päivätyssä testamentissa. Kirkko on pyhitetty Neitsyt Marian äidille Pyhälle Annalle ja se on yksilaivainen salikirkko. Uskotaan että asehuone on alkuperäinen Pyhän Annan kappeli. Asehuoneen itäisen seinän hylly on siis alttari. Asehuoneen yläpuolella oleva kellotorni rakennettiin 1767. Sakristia on 1700-luvulta. Kaikki ikkunat on uusittu. Pohjoisseinään avattiin ikkuna 1871 ja muurattiin taas umpeen kirkon korjaustöiden yhteydessä 1961.

ALTTARIKAAPPI Alttarikaappi ajoittuu 1200-luvun puoleenväliin. Se on Ahvenanmaan vanhin eikä sille löydy vastaavaa muualta Suomesta paitsi Urjalan alttarikaappi. Alttarikaappi on veistetty ranskalaiseen tyyliin. Alttarikaapin siivet on jaettu pieniin syvennyksiin joita rajaavat kapeat pylväät jotka kannattavat lehdykkäkaaria joita tornit kruunaavat. Syvennyksissä on hienosti veistettyjä kuvia jotka esittävät inkarnaation mysteeriä, Kristuksen syntymää. Alttarikaapin keskellä oleva madonna lapsineen on 1440-luvulta.

RIEMUKRUSIFIKSI Ristiinnaulitunkuva on peräisin 1300-luvun lopulta. Ristin takaa löytyy alkuperäinen väri, valkoisella pohjalla olevia tummanpunaisia kukkia joissa on viisikärkisiä terälehtiä. Riemuristi siirrettiin Ahvenanmaalla 1636—1666 toimineen rovasti Boethius Mureniuksen aikana pohjoisseinälle saarnatuolin viereen. 1961 risti siirrettiin takaisin alkuperäiselle paikalleen kuoriin. Ristiinnaulitunkuva muistuttaa Finströmin ja Laitilan kirkoissa olevia. Ristissä on päätylevyt jotka sulkevat sisäänsä evankelistasymbolit. Kristuksen kädet on ristiinnaulitsemisesta huolimatta muotoiltu siten, että sormet muodostavat tunnetun siunausmerkin; kaksi sormea kuvaa Kristuksen kahta luonnetta, aitoa ihmistä ja aitoa Jumalaa, kolme sormea taas pyhää Kolminaisuus, joka on läsnä ja osallistuu sovintouhriin.

KALKKIMAALAUKSET ovat alkuperäisiä, lukuun ottamatta joitakin paikattuja vaurioituneita kohtia. Pyhän Annan kirkon kuvat on maalattu fransiskaanisen perinteen mukaan noin 1500. Kun ensin oli yritetty pestä pois lika ja noki, seinämaalaukset kalkittiin ison vihan jälkeen 1700-luvulla, jolloin venäläiset sotilaat olivat käyttäneet kirkkoa majatalona. Katon kalkkimaalaukset eivät ole olleet kalkittuina. Seinämaalaukset hakattiin esiin entistämisen yhteydessä 1961.

Kumlingen maalaukset muodostavat oman ryhmänsä kalkkimaalausten joukossa ilman suoranaisia vastaavuuksia Ruotsissa tai Suomen mantereella. Lähimmät vastaavuudet löytyvät mantereen Hattulasta/Lohjalta.

Maalaaja avustajineen on tuntematon. Miksi pientä saaristokirkkoa koristeltiin niin runsaasti ja kalliisti? Yleinen käsitys lienee että maalaukset toimivat "köyhälistön raamattuna" eli että ne olisivat syntyneet opetusmielessä. Tätä yleisesti hyväksyttyä käsitystä vastaan puhuu se tosiseikka että keskiaikaiset kirkot pienine korkealla olevine ikkunoineen olivat pimeitä. Kristinuskon pelastuskertomuksen keskeisimmät aiheet olivat sitä paitsi kuorissa, kuori-aitauksen takana eikä rahvaalla ollut sinne pääsyä. Tämä puoltaa käsitystä että maalauksilla oli toinen tehtävä: että ne olivat lahja Jumalalle. Kirkko ja koko sen kuvaloisto on siis yhden tai useamman henkilön lahja Jumalalle.

Vanha perimätieto väittää että Kumlingen kirkon vieressä on ollut luostari. Tätä perimätietoa tukee kirkon luoteisnurkasta löytyvä kiviperusta joka jatkuu itään päin, yhdensuuntaisesti nykyisen kirkon kanssa. Kivipohja olisi voinut olla majatalo kappelin vieressä jossa nykyinen asehuone on. Fransiskaanien munkkikunta olisi näin ollen toiminut Kumlingessa, joka sijaitsi pohjoisen reitin varrella Ruotsin/Suomen ja Venäjän välillä. Tähän aikaan hyvin vilkas kauppamerenkulku painoi leimansa Kumlingen elämään.

PUUVEISTOS Korjaustöiden yhteydessä löydettiin lattian alta ainutlaatuisen kauniit puusta veistetyt kasvot jotka ajoittuvat 1200-luvulle. Mahdollisesti ne esittävät kirkon pyhimystä, Pyhää Annaa. Mutta koska Pyhä Anna luultavasti on kuvattuna länsi-ikkunan länsipuolella olevalla seinällä, on luultavaa että veistos esittää Kristus-kuningasta; todellista ihmistä Jumalan oikealla puolella. Veistos on hahmottelultaan silmiinpistävän samankaltainen kuin alttarikaapin veistokset.

TAULUT eteläseinällä esittävät Jeesusta ja kahtatoista opetuslasta. Taulut olivat osana parven aitausta joka 1700-luvulla rakennettiin nykyisten urkujen yläpuolelle. Kirkko palautettiin entiselleen kun urkulehteri purettiin 1961.

URUT ovat täysin mekaaniset ja niissä on 10 ääntä. Urkujen osia on aikaisemmin kuulunut kotiurkuihin jotka dir.mus. K. Voipio oli rakentanut. Täysin uusitussa, uudelleen rakennetussa ja lisätyssä muodossaan urut otettiin käyttöön 1963 ja niiden katsotaan olevan urkurakentaja Veikko Virtasen työtä.

Kumlingen kirkko ei läpikäynyt useimpia muutoksiaan 1600-luvun puhdasoppisuuden aikana. Kirkon alkuperäisen ulkomuodon syvimmät muutokset tapahtuivat 1800-luvulla (lukuun ottamatta 1700-luvulla rakennettua lehteriä)

— 1813 Kaksi uutta ikkunaa puhkaistaan eteläseinään.

— 1835 Kirkon ulkopuoli maalataan valkoisella kalkkimaalilla.

— 1836 Ulkokatto joka aiemmin oli ollut punapietty pietään mustaksi. Itäinen siipi puretaan osittain ja rakennetaan taas uusista tiilistä.

— 1839 Länsiseinän pyöreä ikkuna suurennetaan nykyiseen kokoonsa ja muotoonsa.

— 1849 Ristiinnaulitunkuva 1300-luvulta puhdistetaan ja maalataan uudestaan. 1200-luvun alttarikaapin puuveistokset kullataan, madonnaa lukuun ottamatta. Alttarikaappi on nyt entisöity.

— 1870 Alttarikaappi siirretään sakristian sisäänkäynnin yläpuolelle ja sen paikan alttarin yläpuolella täyttää Robert Ekmanin pyhää ehtoollista esittävä öljymaalaus. Nykyisin öljymaalaus on sakristiassa.

 — 1871 Kirkon pohjoisseinään tehdään ikkuna.

— 1878 Vanha alttarikaide puretaan ja korvataan kumlingelaisen Silanderin rakentamalla uudella. Tämän uuden pyöreän alttarikehän yhteydessä pyöristetään porrasaskelma alttarille. Pyöreä alttarikehä korvataan taas 1961 kun alttari palautetaan entiselleen.